Olen kiinnostunut silmäsairauksien ennaltaehkäisystä ja haluan löytää keinoja siihen, kuinka riskitekijäprofiileja voidaan kartoittaa ja riskiyksilöitä seurata tarkemmin. Tein väitöskirjani sisätautien klinikassa ja siitä lähtien olen ollut kiinnostunut lisäämään ymmärrystä siitä, kuinka yleinen terveydentila ja sen riskitekijät vaikuttavat silmän terveyteen. Kiinnostukseeni liittyen tutkin Pohjois-Suomen syntymäkohorttiaineistoissa silmätautien esiintyvyyttä ja yhteyttä yleiseen terveydentilaan NFBC-silmätutkimuksen avulla.
NFBC-silmätutkimus
Ryhmämme NFBC-tutkimushankkeessa (Northern Finland Birth Cohort Eye Study) tutkimuskohteena on vuonna 1966 syntyneet pohjoissuomalaiset. Kyse on normaaliväestöstä kerätystä yli 3000 henkilön kohortista, jonka terveydentilaa on seurattu tarkasti tarkasti syntymästä asti. Henkilöille on 46-vuotiaina tehty erittäin laaja silmäterveyttä kartoittava tutkimus silmänpohjakuvineen, näkökenttineen ja OCT-tutkimuksineen (silmänpohjan kerroskuvaus). Heille on tehty myös kyselytutkimus, jossa kartoitettiin aiempia silmäsairauksia, silmäoireita ja yleistä terveydentilaa, elintapoja ja lääkityksiä.
Puolet tutkimukseen osallistuneista oli randomoitu silmätutkimukseen ja toinen puoli toimi verrokkiryhmänä, jolle silmätutkimukset tehdään myöhemmin. Kahdentoista vuoden seurannan jälkeen kutsutaan koko kohortti silmätutkimuksiin, jotka vastaavat alkuvaiheessa seulontaryhmälle tehtyjä tutkimuksia. Tässä vaiheessa tutkitaan myös vertailuryhmä kokonaisuudessaan.
NFBC Eye -tutkimuksen tavoitteena on vastata seuraaviin tutkimuskysymyksiin:
- Mikä on glaukooman prevalenssi (vallitsevuus) syntymäkohorttiaineistossa? Onko glaukooman seulonnasta osoitettavissa kustannusvaikuttavuutta?
- Mitkä ovat glaukooman ja muiden silmätautien riskitekijät ja näiden tekijöiden merkitys kyseisten sairauksien ennusteisiin?
- Mikä on syntymäpainon ja lapsuuden aikaisen kasvun yhteys silmäsairauksiin, erityisesti ikääntymiseen liittyviin muutoksiin?
- Ennustavatko keski-iässä tehdyt löydökset esim. silmän verisuonissa tai hermosäiekerroksessa tiettyjen sairauksien, kuten aivoverenkierron häiriöiden tai dementian puhkeamista myöhempinä elinvuosina?
Tähän mennessä korkean verenpaineen, tupakoinnin ja huonon verensokeritasapainon on todettu korreloivan silmän verisuonikaliiberien kanssa. Nämä riskitekijät saattavat muodostaa silmien kannalta epäedullisen yhdistelmän sen lisäksi, että ne vaikuttavat epäsuotuisasti myös yleiseen terveydentilaan. Glaukoomavaurioita on löytynyt 33 tutkittavalta ja glaukooman esiintyvyys on siis 1.1% 46 vuoden iässä.
Tarkoitus on selvittää seuraavalla tutkimuskierroksella 12 vuoden kuluttua, onko varhaisella glaukooman seulonnalla 46 vuoden iässä hyötyä ja kustannushyötyä näkövammaisuuden ehkäisemisen kannalta.
Lisäksi olemme selvittäneet glaukooman yleisyyttä ja diagnostisten menetelmien yhtenevyyttä ja osuvuutta seuraavissa tutkimuksissamme:
-
”Correlation of iCare ic100 tonometry with iCare TA01i in screening of unselected population in Northern Finland Birth Cohort Eye study” (Liinamaa MJ, Stoor K, Leiviskä I, Saarela V)
-
”Diagnostic performance of modern imaging instruments in glaucoma screening” (Karvonen E, Stoor K, Luodonpää M, Hägg P, Lintonen T, Liinamaa MJ, Tuulonen A, Saarela V)
Voiko silmätutkimuksilla selvittää yleissairauksien riskiä?
Aineistomme antaa erinomaiset mahdollisuudet selvittää, voiko yleissairauksien ilmaantumisen riskiä selvittää tai ennustaa tarkoilla silmätutkimuksilla. Silmän verkkokalvon verisuonet ja hermosäikeet ovat nykyaikaisilla tutkimuslaitteilla helposti kuvannettavissa, ja siksi tutkimusaiheemme on hyvin ajankohtainen.
Vastikään olemme todenneet verkkokalvon hermosäiekerroksen ja verisuonten paksuuksien korreloivan toisiinsa ja niiden ohentuvan jo esidiabetesvaiheessa. Tuloksemme on julkaistu vuonna 2020 arvostetuissa silmätautien alan julkaisuissa:
- ”Relation between retinal vessel diameter and posterior segment optical coherence tomography variables in middle-aged Caucasians: the Northern Finland Birth Cohort Eye Study” ((Geneid MI, Uusitalo JJ, Leiviskä IL, Saarela VO, Liinamaa MJ
- ”Prediabetes influences the structure of the macula: thinning of the macula in the Northern Finland Birth Cohort” (Huru JM, Leiviskä I, Saarela VO, Liinamaa MJ)
Silmäsäätiöltä saamamme tuki on ollut ensiarvoisen tärkeää aineiston keruun onnistumisen kannalta. Toivotankin Silmäsäätiölle menestystä suomalaisen silmätutkimuksen tärkeänä tukijana taistelussa näkövammaisuutta vastaan.
Artikkelin kirjoittaja on LT, dosentti, silmätautien erikoislääkäri Johanna Liinamaa.
Dosentti Liinamaa toimii vastuuyksikköpäällikkönä Oulun yliopistollisen sairaalan
Silmätautien klinikalla ja tutkijana Oulun yliopiston Medical Research Centerin
PEDEGO-tutkimusyksikössä.
Artikkelin pääkuva: View inside human eye disorders – showing retina, optic nerve and macula/ Mr. Prawet Thadthiam/Shutterstock.com
